perjantai 7. elokuuta 2015

Ei kertakäyttökulttuurille!

Yle kirjoitti tänään kuinka vaatteiden laatu ja materiaalit ovat huonontuneet tämän vuosituhannen aikana. Nämä Outi Pyyn sanat saivat minut mietteliääksi:

Sama vaate voidaan myydä kuluttajalle uudelleen ja uudelleen, koska se ei kestä käytössä enää niin kauan. Vaateteollisuudessa käytetään nykyään huomattavasti huonompilaatuisia kuituja kuin aikaisemmin. Emme oikeastaan enää edes muista, minkälaisia hyvälaatuiset vaatteet olivat. On nuoria sukupolvia, jotka eivät ole esimerkiksi koskaan koskettaneet hyvälaatuista villakangasta.

Mietin tätä käsityöharrastajan näkökulmasta, tuli vähän surullinen ja turhautunut olo ja mietin että olenko elänyt hyvälaatuisen villalangan kuplassa? Laadukas lanka toki maksaa, se maksaa niin paljon että käsin tekeminen ei kannata mitenkään ja jos rahalla ajattelee, niin ilman muuta kannattaa ostaa kaupasta juuri niitä halpis-vaatteita. "Lapselle noin hienoa neulot, hetihän se jää pieneksi!" -kommentteja joskus kuulee. No niin neulonkin, seuraava lapsi pitää sitten kun jää pieneksi ja lopulta pakkaan käsintehdyt vaatteet laatikkoon odottamaan lapsenlapsia ja jos ei niitä siunaannu tai ei kelpaa, säästän itse muistona ajasta jolloin lapset olivat pieniä. 

Mitään järkeä ei ole kutoa itse villakangasta ja tehdä siitä hame, mutta siltikin se on minulla haaveena ja joskus sen totta vieköön teen. Ei minulla ole edes kangaspuita, saati että osaisin kankaan laittaa, mutta siltikin joskus sen teen. Ja siihen asti kierrän zalandot ja henkkamaukat kaukaa, säästän rahaa ja ostan sitten kun on rahaa, laadukasta lankaa tai valmiin vaatteen ja pidän sen puhki, vuosia, toivottavasti hyvin monia vuosia.

Ja siihen vielä olemattomaan hameeseeni laitan jotain kansallispuvusta, jotain suomalaisuuden viivakoodia. En tiedä vielä mitä ja miten, mutta jotakin ja jonnekin. Vaikka ei kokonaista kansallispukua haluaisikaan, voi näin suomalaisen kansallispuvun juhlavuonna jokainen pohtia, että olisiko kansallispuvuissa jotain jota voisi tuoda nykypäivään, omaan pukeutumiseen, omaan kuluttamiseen? Kuten sen, että asu on rakkaudella tehty, hyvistä, aidoista materiaaleista ja niin että se on tarkoitettu kestävän kauan, eikä niin että se hankitaan hetken mielijohteesta ja nakataan sitten pois.